Kävin eilen onkologilla. Se sujui kaikin puolin hyvin, sain paljon tietoa siitä, miten asiat nyt lähtevät rullaamaan. Olen voinut niin hyvin, etten ole tahtonut oikein tajuta, mikä tilanteeni on. Millaista mörköä vastaan lähden taistelemaan. Nyt kun leikkaushaavat ovat melkein parantuneet ja pitkittynyt flunssa irrottanut otteensa, olen ollut ihan kunnossa, tehnyt töitä ilomielin. Ja teen vielä muutaman päivän. Mutta maanantaina se sitten alkaa, tai oikeastaan jo sunnuntaina esilääkityksellä. Ihan hirvittää tuo myrkkyjen ja kemikaalien määrä, mitä kehoon täytyy nyt työntää. Olen ollut tähän asti perusterve, eikä minun ole tarvinnut syödä säännöllisesti minkäänlaisia lääkkeitä. Nyt käytössä on melkoinen arsenaali, solumyrkyillä tuhotaan syöpäsolut ja siinä samassa paljon muitakin soluja, ja kehoa vahvistetaan ja suojataan kortisonilla, allergialääkkeellä ja pahoinvointilääkkeillä. Ja jollakin injektiolla, jonka tarkoitus jäi vielä hämäräksi, pitää kysyä tarkemmin apteekista kun haen sen...