Loppukaneetti
Sairaus opetti suhtautumaan näihin asioihin rauhallisemmin. Asioilla on tapana järjestyä, ja päällimmäisenä on kiitollisuus siitä, että saan tässä tallustella eteenpäin muiden joukossa. Se ei ole itsestäänselvyys. Terveys on todellinen lahja, johon havahtuu vasta, kun sen on menettämässä. Tunnen kiitollisuutta joka päivä eri tilanteissa, ja osaan suhteuttaa vastoinkäymiset paremmin siihen, mikä todella merkitsee. Vahvimmillaan kiitollisuuden tunnen luonnossa, ja haluan päästä joka päivä ulos kuuntelemaan tuulta ja nuuhkimaan vuodenajan tuoksuja, sateellakin.
Tämä blogi on nyt tehnyt tehtävänsä, olen saanut muutamia uskollisia seuraajia, jotka ovat lukeneet sepustukseni. Lämmin kiitos teille, on ollut merkityksellistä kirjoitella tuntoja tämän matkan aikana. Toivottavasti seuraatte tekemisiäni myös jatkossa Instassa, FaceBookissa ja verkkosivuilla. Laitan linkit alle. Blogi saa jäädä tänne kellumaan päiväkirjana, ja saatan joskus ehkä päivitelläkin, mutta siitä tulee jatkossakin aina linkki tarinaan. Pidetään yhteyttä😊
Kommentit
Lähetä kommentti