Syömisestä
Voimattomuus jatkuu. Kävelin aamulla pururadalla ja ylämäessä piti levätä. Jalat ovat hiukan huterat, ja niitä kolottaa sieltä täältä. Pää on raskas, lenkin jälkeen piti huilia sohvalla vartti, ennen kuin menin suihkuun. Sitten hidas aamiainen, kaurajogurttiin sekoitettua proteiinijauhetta, muroja ja marjoja. Nakersin aamulla jo siemennäkkärin, kun tuntui, että koneisto tarvitsee jotain jo ennen kuin lähden lenkille. Olen noudattanut pätkäpaastoa jo monta vuotta, eli olen syömättä yön yli 12-16 tuntia, tilanteesta riippuen. Pätkäpaastossa suolisto saa levätä ja puhdistua rauhassa, ja se on sopinut aineenvaihdunnalleni erinomaisesti. Nyt joudun kuitenkin laistamaan siitä, keho on epätasapainossa ja antaa selkeän signaalin tarvitessaan ravintoa. Syön usein ja vähän kerrallaan. Hoitojen jälkeen aion palata ruokarytmiini, koska tiedän sen edistävän suoliston terveyttä.
Mietin paljon syömistä. Ihminen voi syödä itselleen sairauksia, esimerkiksi maksakirroosin, diabeteksen tai syövän. Me syömme väärin, vääränlaisia ruokia ja tarpeettomia lisäaineita. Teollinen prosessoitu ruoka on helppoa kuluttaa, moni poimii mieluummin valmisaterian hyllystä kuin ostaa raaka-aineita ja valmistaa ruoan itse. Teemme niin, koska olemme kiireisiä, koska oravanpyörä vie kaiken energiamme emmekä koe jaksavamme arkea ilman pitkälle jalostettuja elintarvikkeita. Prosessoitu ruoka on usein ravintoköyhää ja sisältää viljelyssä käytettävien karsinogeenisten torjunta-aineiden jäämiä. Elintarviketeollisuus vakuuttaa, että pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä, mutta ajan myötä niistäkin kertyy haitallisia määriä. Myrkkyjä löytyy tietenkin myös raaka-aineista, koska viljan, juuresten ja hedelmien tehotuotanto ei ole mahdollista ilman torjunta-aineita. Onneksi kaupan hyllyillä on jonkun verran luomua. Sitä saisi kyllä olla paljon enemmän, kaipaan välillä tanskalaista Irma-ketjua, joka myi pelkkää luomua, kohtuuhinnalla.
Olen oppinut myös jotain uutta purkeissa myytävistä lisäravinteista. Olen vuosien varrella käyttänyt niitä ajoittain, kuitenkin kohtuudella, yhtä kerrallaan. Nyt syöpää sairastavana en saa käyttää mitään, koska ne voivat osaltaan edistää syöpäsolujen kasvua. Tämä oli minulle uutta, jotenkin olin tuudittautunut ajattelemaan, että esimerkiksi antioksidantit suojaavat kehoa haitallisilta soluilta, myös syöpäsoluilta. Mutta asia onkin päinvastoin, aivan samoin kuin ne suojaavat kehon normaaleja soluja ne suojaavat myös syöpäsoluja ja saavat ne kukoistamaan. Löysin Karolinska Institutetin artikkelin asiasta, voit lukea sen ruotsiksi tästä. Aika kylmäävä ajatus, koska lisäravinteilla tehdään valtavaa bisnestä. Ovatko lisäravinteet yksi syy syöpien yleistymiselle? Yritämme nappeja popsimalla pitää itsemme kunnossa ja terveinä, mutta annamme samalla kehossa piileville syöpäsoluille mahdollisuuden lähteä liikkeelle? OMG.
Viimeistään nyt sisäistän asian, jonka olen toki kuullut monta kertaa, että kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet, kivennäiset ja antioksidantit olisi hyvä saada ruoasta, ei pillereistä. Ostoskoriin tulee poimia mahdollisimman monenvärisiä vihanneksia ja juureksia, mieluiten luomua, jos sellaista on tarjolla. Lisäksi on hyvä miettiä, haluaako syödä ravintosuositusten eli lautasmallin mukaisesti, vai voiko oma keho paremmin jostain muusta. Aikanani kannatin lautasmallia, mutta nykyään uskon, ettei se sovi kaikille. Tietoa on tarjolla kuitenkin niin runsaasti, että siinä navigoiminen on vaikeaa. Ei tässä oikein voi kuin kuunnella kehoa ja syödä mahdollisimman puhdasta, monipuolista ja ravinteikasta ruokaa.
Väänsin tätä tekstiä pitkään. Ajatus ei kulje, en saa tekstiin sujuvuutta ja tuntuu, ettei siinä ole edes punaista lankaa, ei päätä ei häntää. Se on kuitenkin tämänhetkisten sytoaivojeni tuote, joten mitä sitä piilottelemaan.
Kommentit
Lähetä kommentti