Intuitiosta

Maanantaina on uusi tiputus. Kolme viikkoa sitten olin tässä kohtaa melkein entiselläni, leikkasin jopa nurmikonkin. Nyt siitä ei tulisi mitään. Keuhkot ovat ehkä hivenen paremmat, mutta jaksamista ei ole. Puuhastelen vain sen verran, kun tuntuu kivalta. Ajattelin aamulla keittäväni tänään raparperimehua, mutta se voi jäädä vain ajatukseksi. Ehkä jätän sen tiputuksen jälkeisille kortisonipäiville. Kuva on aamulenkiltä, taivas oli ihanan dramaattinen.

Mietin paljon intuitiota. Tuota meissä kaikissa piilevää sisäistä viisautta, joka kumpuaa muusta kuin järjen selityksistä. Olen mielestäni aika hyvin oppinut seuraamaan sitä, mutta enää en ole varma. Kerronpa miksi. Koko viime syksyn tunsin vähän sellaista ylitsevuotavaa kiitollisuutta elämästä, siitä että saamme puolisoni kanssa elää täällä maalla hyvää elämää, ja että meillä on toisemme. Voimme molemmat hyvin ja elämä oli energistä. Mietin, mistä tuo kiitollisuus kumpuaa, ja arvelin olevani huolissani puolison terveydestä, hän kun on muutaman vuoden vanhempi. Loppuvuodesta tunsin vahvasti, että tarvitsen toimintaani varten studion, ja kun sellainen löytyi, en juurikaan epäröinyt. Ennen kuin allekirjoitin määräaikaisen vuokrasopimuksen, mielessä kävi ajatus, että entä jos sairastun? Häädin sen kuitenkin pois, eihän elämässä voi jäädä pelkäämään asioita, joiden toteutumisesta ei mitään tiedä, ja allekirjoitin. Luulin seuraavani intuitiota. Nyt olen kuitenkin kiinni vuokrasopparissa ensi vuoden helmikuulle ja siihen vielä 4 kk irtisanomisaika päälle. Sopimuksen on solminut omistamani osakeyhtiö, joten asiassa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä tai porsaanreikää. Olen hyväksynyt asian, kysehän on loppupeleissä vain rahasta, mutta tuntuu kuitenkin hieman ristiriitaiselta, että olisin päätynyt tähän seuraamalla intuitiota.

Yrittikö intuitio kertoa minulle viime syksynä, että se olen minä, joka sairastun? Yrittikö se saada minut luopumaan allekirjoittamisesta väläyttämällä, että niin voi todellakin käydä? Ja minä vain tulkitsin sen koko ajan väärin. Vai olenko seurannut intuitiota matkalla kohti jotain uutta, josta en vielä tiedä mitään ja joka on edellyttänyt tekemiäni valintoja. Voi se olla niinkin. Tutkin tätä nyt meditoimalla, haluan päästä asiasta selvyyteen ja oppia lisää itsestäni.