Saikulle

Edessä on pitkä sairasloma, joka alkaa ensimmäisestä sytohoitopäivästä. Very bad timing, kun ajattelee muutama kuukausi sitten vuokraamaani liiketilaa, jonka olen sisustanut viihtyisäksi joogasaliksi, hoitohuoneeksi ja toimistoksi. Neliöitä on reilusti ja vuokra siten melkoinen yksinyrittäjälle, jonka tulot katkeavat kuin seinään. Saikun aikana asiakkaat voivat myös kadota, ei ole takeita, että saan pyörät pyörimään heti sairasloman päätyttyä. Kyllä se vähän painaa, vaikka en ihan joka yö sitä mietikään. Yritän ajatella, että jotenkin asiat aina järjestyvät. Tarjoan salia kohtapuoliin vuokralle, vaikka en ole kovin toiveikas, että täältä löytyy halukasta alivuokralaista 4 kuukaudeksi.

Leikkauksen jälkeen olen ihan työkunnossa, mitä nyt pitkittynyt flunssa on vähän haitannut työntekoa ja muutakin elämää. Toimin vielä muutaman viikon ihan normaalisti, pidän pari joogatuntia, yhden workshopin ja teen hoitoja jos joku tilaa, kalenterissa on aikoja sairasloman alkamiseen saakka. Teen valmiiksi työn alla olevan editoinnin, vaikka sen dedis onkin vasta kesäkuussa, haluan toimittaa ja laskuttaa sen ennen sairaslomaa. Mutta siitä eteenpäin olen perunut kaikki suunnittelemani asiat, aina syyskuulle saakka. Kansalaisopisto järjestää onneksi sijaiset joogapäiviini Kiilissä, ne ovat olleet suosittuja ja toteutuvat nyt erinomaisin vetäjin. 

Tuntuu todella oudolta alkaa pyöritellä peukaloita. Toki tärkeintä on toipuminen, aion hoitaa itseäni ja levätä sen mikä on tarpeen. Hain juuri Kelalta päivärahaa leikkauksen aiheuttamaan saikkuun, ja se oli ensimmäinen kerta pitkän yrittäjyyteni aikana. Tietotyöläisenä olen melkein aina voinut istua koneella vaikka olisi ollut pää kainalossa.
Yhtään en tiedä millaiseen kuntoon menen hoitojen aikana, se jää nähtäväksi. Mutta jos virtaa riittää, voin kuitenkin suunnitella tulevaa, olla iskussa kun sairasloma loppuu. Ja voin kirjoitella tätä blogia.