Juhannustaikoja

Olo alkaa olla parempi. Ruoka menee alas, valikoiden tosin kun ei maistu kunnolla. Jaksaminen ei tahdo palautua. Puuhastelu rasittaa keuhkoja, hengittäminen tuntuu välillä vaikealta. Ei, ettenkö saisi happea, mutta ilmavirta ärsyttää kudoksia. Sain viimeksi tiputuksessa käydessäni lääkäriltä siihen Ventolinia, mutta se ei auta. Tein juuri juhannusateriaa varten juustopiiraan ja raparperipiirakan, ja tunsin olevani aika piipussa (ihan vapaaehtoisesti tein, koska halusin). Tarvitsin välipalaa, ja tein siemennäkkärin kylkeen tulehdusta vaimentavan mocktailin ikivääristä, johon sekoitin kurkumaa, hunajaa, mustapippuria ja kaadoin melkein kiehunutta vettä päälle. Pippuri auttaa kurkumaa imeytymään. Join sen melkein jäähtyneenä, ja se vei keuhkoärsytyksen joksikin aikaa! En odottanut välittömiä tuloksia, mutta niin vain sain. Illalla uusi satsi.

Juhannusaatto. Päivä on noin yleisesti ottaen täynnä muistoja, perinteitä, latautuneita odotuksia, yhdessäolon iloa tai tuskaa, kun osa seurueesta alkaakin kallistella kuppia liian ahkerasti. Elämän varrelle on mahtunut monenmoisia juhannuksia, ja toivon mukaan niitä tulee vielä useita. Nyt olen iloinen illallisesta hyvässä seurassa, puolison tytär on perheineen kotona ja mukaan tulevat myös naapurit. Viime vuonna kävimme illemmalla vielä tanssimassa, se jää nyt pois, en jaksa. Omat lapseni ja lapsenlapseni viettävät juhannustaan siellä, missä he ovat tottuneet sitä viettämään, eli isänsä/isoisänsä kesäpaikassa, ja se on hyvä niin. En kuitenkaan voi estää haikeuden ja ulkopuolisuuden tunnetta sitä ajatellessani. Yritän kuitenkin olla jäämättä tunteeseen, hyväksyn sen ja annan sille tilaa olla ja sitten mennä. Elämän isoilla päätöksillä on hintansa.

Muut ovat viettämässä Kiilin perinteistä juhannusaattoa, minä käytän ajan lepäilyyn. Seuraavaksi teen itselleni reikihoidon. Olen ottanut sen päivittäiseksi rutiiniksi, ja se tuntuu joka kerta yhtä hyvältä. Lämpimät kädet keholla tuntuvat hoitavilta, ja energia hakeutuu sinne, missä sitä tarvitaan. Hyvän huolenpidon ei tarvitsee olla monimutkaista. Opiskelin reikihoitajaksi 12-13 vuotta sitten, ja teen hoitoja satunnaisesti, niillä ei ole ollut oikein kysyntää. Niitä on kuitenkin ihana tehdä, sekä muille että itselle.

Hyvää juhannusta lukijat - pitäkää huoli itsestänne ja läheisistä💜